Siirry sisältöön
Sulje media

AINA AVOIN AMMATILLINEN OPPILAITOS

Askeleet kohti 365/12-oppilaitosta

Haluaako teidänkin oppilaitoksenne olla Aina avoin ammatillinen oppilaitos?

Täältä löydät konkreettisia vinkkejä, esimerkkejä sekä ehdotuksia, kuinka oppilaitoksessa mahdollistetaan opiskelu ajasta ja paikasta riippumatta. Tutustu ja ota askeleet kohti 365/12-oppilaitosta!


Katso video klikkaamalla

Millainen on aina avoin ammatillinen oppilaitos?

Aina avoin ammatillinen oppilaitos mahdollistaa, että osaamista voi hankkia milloin vain ja missä vain. Jokaisella opiskelijalla on oma henkilökohtainen oppimispolkunsa ja vaihtoehtoja osaamisen hankkimiseen löytyy perinteisen luokkahuoneen lisäksi useita: osaamiskeskukset, työelämän oppimisympäristöt, yrittäjyyden oppimisympäristöt, vapaa-ajan oppimisympäristöt sekä digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt. 

Oppimisanalytiikkaa hyödynnetään osana opetusta ja oppimista, jolloin yksilölliset tarpeet ja henkilökohtaiset oppimispolut ovat helpommin otettavissa huomioon. Opintoja on mahdollista suorittaa omaan tahtiin, aidosti yksilöllisiä polkuja toteuttamalla. Ryhmäkohtaiset ja liian sidotut lukujärjestykset estävät yksilöllisen etenemisen. Aina avoin ammatillinen oppilaitos on helposti lähestyttävä ja saavutettava oppilaitos. 

Ammatillisen oppilaitoksen on oltava aina avoin, koska työelämäjaksoille mennään vuoden ympäri eikä enää kausittain. Myös työelämässä osaajia tarvitaan 365/12. Opintojen avoimuus ja joustavuus vastaa yritysten nopeisiin rekrytointitarpeisiin sekä madaltaa kynnystä oppilaitoksen ja yrityksen välillä. Työelämän täytyy löytää tarvitsemansa tiedot helposti, jotta kontaktointi sujuu ketterästi ja yhteistyön tekeminen mahdollistuu. Oppilaitoksen tulee huomioida yritysten tarpeet joustavasti ja kehittää tarjontaa vastaamaan työelämän tarpeita. 

Oppilaitoksessa on oltava aidosti joustava sisäänotto, mikä vaatii oppilaitokselta ennakointia, suunnitelmallisuutta sekä yksiköiden välistä yhteistyötä. On huomioitava, että oppilaitoksen tulee olla avoin myös erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja maahanmuuttajaopiskelijoille. 

1Edellytykset ja mahdollistajat

2Oppimisympäristöt

Millaisia oppimisympäristöjä tarvitaan?

Jotta opiskelu on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta tarvitaan erilaisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjä löytyy oppilaitoksesta, työelämästä sekä vapaa-ajan ympäristöistä, sillä osaamista voi kuka tahansa hankkia missä ja milloin tahansa. Digitaalisia ja virtuaalisia oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää näissä kaikissa oppimisympäristöissä.


Oppilaitos:

Perinteisen luokkaopetuksen lisäksi tarvitaan uudenlaisia ja joustavia oppimisympäristöjä. Oppilaitoksen sisälle rakennetut osaamiskeskukset mahdollistavat opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimispolut nopeammin, paremmin ja ketterämmin. Lisäksi työelämäyhteistyö sekä yhteisöllisyys näkyy näiden osaamiskeskusten arjessa. 

Tutustu ratkaisuihin:

Oppilaitosten omat yrittäjyyden oppimisympäristöt ovat tärkeitä paikkoja yrittäjyyskasvatuksen toteutumiselle. Opiskelijat saavat tietoa ja ohjausta yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen sekä työelämävalmiuksia ja hyviä verkostoja. Opetus- ja ohjaushenkilöstö saa ajantasaista tietoa, työvälineitä ja monipuolisia toteutusmahdollisuuksia itsensä ja osaamisen kehittämiseen sekä mahdollistaa erilaisten verkostojen hyödyntämisen. Yritykset puolestaan saavat näkyvyyttä ja uusia yhteistyömahdollisuuksia oppilaitoksen kanssa sekä osaavaa työvoimaa ja oman henkilöstön osaamisen kehittämistä.

“Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen edellyttää yrittäjämäisen toimintakulttuurin johtamista ja kehittämistä, yrittäjämäistä pedagogiikkaa ja opettajuutta sekä näitä tukevien oppimisympäristöjen hyödyntämistä.” - Uskalla innostua - opettajan opas yrittäjyysosaamiseen


Tutustu ratkaisuihin:

Oppilaitosten sisälle rakennetut Tuberoomit, tenttiakvaariot ja itseopiskelutilat tukevat ja mahdollistavat myös opiskelun ajasta ja paikasta riippumatta.

Tutustu ratkaisuihin:

Työelämä:

Autenttiset työelämän oppimisympäristöt tarjoavat oppimiselle uudenlaisia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. On ensiarvoisen tärkeää, että oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja vuoropuhelun kautta saattaa syntyä myös täysin uudenlaisia innovaatioita ja liiketoimintaideoita. 

Tutustu ratkaisuihin:

Työelämän oppimisympäristöjä voi löytyä niin oppilaitoksen sisältä kuin ulkopuolelta. Oppilaitos voi tarjota opiskelijoilleen työelämän oppimisympäristöjä: opetusravintolat, kiltakoulut, parturi-kampaamot, lastenhoitopalvelut jne. 


Tutustu ratkaisuihin:

Vapaa-ajan oppimisympäristöt:

Opiskelija on saattanut hankkia osaamista jo ennen koulutukseen hakeutumista tai hän voi olla opintojen aikana aktiivinen erilaisissa ympäristöissä. Vapaa-ajan ympäristöissä opiskelija voi hankkia osaamista, joka tukee hänen yksilöllistä opintopolkuaan. Aktiivisuus ja harrastukset voivat tuoda opiskelijalle osaamista, joka tulee huomioida niin henkilökohtaisessa osaamisen kehittämisen suunnitelmassa kuin myös opinnollistamisen näkökulmasta.  

Tutustu ratkaisuihin:

Digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt:

Joustavat digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt toimivat omana oppimisympäristönään tai vaihtoehtoisesti yhdistettynä fyysiseen oppimisympäristöön. Verkko-opintoja voi opiskella osaamiskeskuksessa itsenäisesti tai ohjatusti

Tutustu ratkaisuihin:

Työelämän digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt sekä yhteistyö työelämän kanssa.

Tutustu ratkaisuihin:

Miten tilojen käyttöä voidaan tehostaa? 

Tilojen käyttöä voidaan tehostaa ennakoinnilla ja suunnitelmallisuudella. Käytännön vinkit tilojen käytön tehostamiseen:
  1. Moduulirakenteen uudistaminen: kaikille tarjolla olevat opintokokonaisuudet ajoissa esille ja vuosikellon hyödyntäminen
  2. Tilojen vuokraus ja hyödyntäminen: tarjotaan tiloja työelämän, kolmannen sektorin, opiskelijoiden, NY-yritysten tai osuuskuntien käyttöön
  3. Monipuolinen käyttö: opetusta iltavuoroihin, yhteisopettajuuden hyödyntäminen, yhteisöllinen oppiminen



Katso video klikkaamalla

3Esteet

Millaisia esteitä on tullut vastaan?


1. Osaamisvaje

Ratkaisu: koulutetaan opetus- ja ohjaushenkilöstöä tarvelähtöisesti sekä tarjotaan osaamista työelämän tarpeisiin.


2. Asenne ja ennakkoluulot

Ratkaisu: tarjotaan positiivisia kokemuksia. Tuodaan hyödyt ja edut esiin. Johto osallistaa ja ottaa mukaan muutokseen.


3. Rakenteet

Ratkaisu: aikataulutetaan ja suunnitellaan opintojaksot


4. Työpaikalla tapahtuva oppiminen 

Ratkaisu: tieto ja ymmärrys, mitä on työpaikalla tapahtuva oppiminen. Mahdollistetaan opiskelijoiden ja työelämän edustajien kohtaaminen, esim. rekrytilaisuudet. Lähtökohtana win-win tilanne.


Keskeinen este Aina Avoimen Oppilaitoksen käyttöönotolle todettiin olevan opetushenkilökunnan valmiudet oppimisympäristöissä tapahtuvaan jatkuvaan muutokseen vastaaminen. Hyväksi esimerkiksi muutokseen sopeutumisesta ja pedagogisten ratkaisujen hyödyntämisestä todettiin olevan HOKS (henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma) sekä Oma-Opettajan ohjaus ja tuki. Myös etäopetuksen monimuotoisten mahdollisuuksien hyödyntäminen käytännön työssä huomattiin.

Työssäoppimiseen liittyviä haasteita todettiin olevan mm. liikkuminen koulun ja työssäoppimispaikan välillä sekä syrjäseutujen vähäinen mahdollisuus tarjota työssäoppimispaikkoja.

Muut esteet todettiin liittyvän oppimisympäristöjen jäykkiin rakenteisiin. Opetusjaksojen aikataulutukseen ja verkko-ohjauksen prosesseihin kaivattiin muutoksia, jotta Aina Avoimen Oppilaitoksen käyttöönotto olisi mahdollinen.



4Joustavuus

Miten varmistetaan opintojen joustava sujuminen? 

Opintojen joustavan sujumisen todettiin edellyttävän mm. sitä, että opiskelijalle tarjotaan opintojen alussa tukea, tietoa ja kannustusta henkilökohtaisen ja suunnitelmallisen oppimispolun rakentamiseen. Joustavien opintojen yhtenä kulmakivenä todettiin olevan pedagogiset ratkaisut kuten HOKS (henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma) sekä Oma-Opettajan ohjaus ja tuki. Opetushenkilökunnan HOKS-osaamisen todettiin olevan erityisen tärkeässä roolissa mm. erilaisten oppijoiden huomioimisessa ja tietämys erilaisista tavoista hankkia osaamista. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä niihin liittyvien tallennusalustojen osaaminen todettiin myös hyödylliseksi.

Joustavien opintojen sujuminen edellyttää myös teknisten ratkaisujen hallintaa ja niiden pedagogista käyttämistä. Ohjelmat kuten esim. Futural Skills todettiin hyödylliseksi, koska siinä näkyy mm. opintojen eteneminen ja suoritusprosentit. Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen todettiin myös tärkeäksi osaksi joustavien opintojen kannalta.

5Yhteisöllisyys

Miksi yhteisöllisyys on tärkeää?

Koulutuksen kentällä yhteisöllisyys liittyy vahvasti oppimiseen. Oppiminen voidaan nähdä yhteisöllisenä ja sosiaalisena prosessina, jossa yhteisöllisyyttä tukeva oppimisympäristö tukee opiskelijan motivaatiota ja sitä kautta edistää opintojen etenemistä.


Miten voin edistää yhteisöllisyyttä ammatillisessa koulutuksessa?

Opiskelijan rooli:

Tutorina ja opiskelijakunnan hallituksessa toimiminen on erittäin tärkeää vapaaehtoistyötä oppilaitoksissa. 

  • Tutorit tutustuttavat, neuvovat ja opastavat uusia opiskelijoita oppilaitoksen toimintaan sekä ovat mukana ryhmäyttämisessä. Uusi opiskelija voi turvautua tutoriin ja kysyä neuvoa opiskeluun ja työelämään tutustumiseen liittyen. Tutorit edustavat oppilaitosta erilaisissa tilaisuuksissa. Tutorit koulutetaan tehtävään. Oppilaitoksesta riippuen tutortoiminta voi olla myös opinnollistettua.
  • Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on ajaa opiskelijoiden etua, ottaa kantaa opiskelijoita koskeviin asioihin sekä pyrkiä vaikuttamaan opiskeluviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyden parantamiseen. Lisäksi hallitus kannustaa ja tukee opiskelijoiden osallisuutta. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet valitaan tehtävään. Opiskelijakuntatoiminta on osa opiskelua ja sen avulla voi kartuttaa tutkintoon kuuluvia opintoja.


Tutustu ratkaisuihin:


Opetus- ja ohjaushenkilöstön rooli:

Opetus- ja ohjaushenkilöstö kannustaa ja osallistaa opiskelijoita yhteisöllisyyteen

  • Opetus- ja ohjaushenkilöstö tiedostaa yhteisöllisyyden vaikutukset oppimiseen. Yhteisöllisyys on kokemusta kuulumisesta johonkin, reaaliaikaiseen tai virtuaaliseen joukkoon, jossa tapahtuu yksilöiden välistä vastavuoroisuutta, välittämistä, luottamusta sekä oppimista. Ryhmäyttäminen on osa yhteisöllisyyden luomisen prosessia, mikä jatkuu koko ammatillisen koulutuksen ajan. “Ryhmäytyminen vie aikaa ja tähtää luottamuksellisen ilmapiirin ja todellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen.” Prosessilla on ohjaaja, jonka tehtävänä on ryhmän kehittymisen edistäminen ja tukeminen.
  • Opettajat- ja ohjaushenkilöstö kannustavat ja tukevat jokaista opiskelijaa toimimaan ryhmän jäseninä. Yksilön merkitys osana kokonaisuutta tunnustetaan.  Tutor- ja opiskelijakuntatoiminnasta kiinnostuneita kannustetaan ottamaan yhteyttä toimintaa koordinoivaan henkilöön. 

Tutustu ratkaisuihin:


Oppilaitosjohto:

Oppilaitosjohto tunnustaa tutor- ja opiskelijakuntatoiminnan tärkeäksi osaksi oppilaitoksen hyvinvointia
  • Aina avoimen ammatillisen oppilaitoksen yhteisöllisyyden pohjana on osaamisperusteinen pedagogiikka. Oppilaitoksen johto tiedostaa tutor- ja opiskelijakuntatoiminnan merkityksen oppilaitoksen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Yhteisöllisyys liittyy vahvasti oppimiseen, sillä yhteisölliset oppimisympäristöt vahvistavat opiskelijan motivaatiota ja edistävät opintojen etenemistä.
  • Tutor- ja opiskelijakuntatoiminnan arvostus näkyy esim. resursoimalla ja nimeämällä opiskelijatoiminnalle koordinaattori, joka vastaa tutor- ja opiskelijakuntatoiminnasta. Koordinaattoriksi valittu henkilö on kiinnostunut ja halukas kehittämään toimintaa yhdessä oppilaitoksen johdon ja opiskelijoiden kanssa. 

Tutustu ratkaisuihin:



Työelämä:
Opettaja ja työpaikkaohjaaja auttavat opiskelijaa hahmottamaan yhteisöllisyyden merkityksen osana työyhteisössä toimimista
  • Aina avoin ammatillinen oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Opiskelijat hankkivat koulutussopimusjaksoilla työelämän kannalta merkittävää osaamista, oppien osana työyhteisöä. Toimiva ja vastaanottava työyhteisö vahvistaa opiskelijan itsetuntoa sekä kasvattaa työidentiteettiä. Koulutussopimuksen aikaiset ihmissuhteet ovat oleellinen osa työmotivaatiota, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. Opiskelijan rooli osana työyhteisöä on hyvä hahmottaa yhdessä opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja vastaavan opettajan kanssa.

Tutustu ratkaisuihin:



Lähteet:

6Uudistuminen

Miten siirrytään opetuksen ja ohjauksen järjestämisen standardimalleista yksilöllisiin ja räätälöityihin ratkaisuihin?

Aidosti yksilölliset opintopolut
  • Opettajien osaaminen
  • Resursointi
  • Tieto! 


Koulutustuotteiden räätälöinti työelämän tarpeisiin.

Oppilaitoksen on oltava valmis uudistumaan. Uudistumisen edellytykset:

  • Johtaminen
  • Yksilön ja työyhteisön valmiudet
  • Rakenteet ja toimintamallit


Tutustu ratkaisuihin:


Lue lisää: Uudistumisen edellytykset (Sitra)

7Parhaat aiheeseen liittyvät käytännöt johtamisesta arjen työkäytäntöihin

Miten voin edistää uuden oppimisympäristön käyttöönottoa?

Täältä löydät konkreettisia vinkkejä uuden oppimisympäristön käyttöönoton tueksi.


Opetus- ja ohjaushenkilöstö

  • Kiinnostu ja innostu
    Kerää lisätietoa ja keskustele oppimisympäristön käyttöönotosta esimiehesi sekä kollegoidesi kanssa. Voit myös ottaa yhteyttä oppimisympäristön kehittäjäorganisaation yhteyshenkilöön: kysyä tarkentavia tietoja tai pyytää esittelyä ko. oppimisympäristöstä. Arvioi oppimisympäristön hyötyjä oman oppilaitoksesi näkökulmasta: “Voisiko tämä toimia meillä?”
  • Perustele ja vakuuta
    Tuo hyödyt esiin. Perustele keräämäsi tiedon pohjalta: “Miksi tämä kannattaa ottaa käyttöön”. Vakuuta oppilaitosjohto esittämällä oppimisympäristön käyttöönoton hyödyt opiskelijan ja työelämän näkökulmista.
    Oppimisympäristön käyttöönotosta päätöksen tekee oppilaitosjohto. Johdon sitoutuminen ja tuki oppimisympäristön perustamisen ja kehittämisen kannalta tärkeää.           
  • Käynnistä ja kehitä
    Oppilaitosjohdon sitoutuessa oppimisympäristön käyttöönottoon, neuvottele ketkä lähtevät kehittämään oppimisympäristöä. Mitkä ovat kehittämistyön: resurssit, toimenpiteet, tehtävät ja aikataulu.
  • Tiedota ja ohjeista
    Tiedota kehittämistoimien alusta alkaen uudesta oppimisympäristöstä ja toimintamalleista esimerkiksi järjestämällä infotilaisuuksia tai kiertueita. Tee selkeät ja visuaaliset ohjeet oppimisympäristön käyttöönotosta (esim. video).

 

Oppilaitosjohto

  • Kiinnostu ja innostu
    Kerää lisätietoa ja keskustele oppimisympäristöstä työyhteisössäsi. Voit myös ottaa yhteyttä oppimisympäristön yhteyshenkilöön ja järjestää esimerkiksi esittelyn ko. oppimisympäristössä. Arvioi oppimisympäristön hyötyjä oman oppilaitoksesi näkökulmasta: “Voisiko tämä toimia meillä?”.
  • Arvioi ja päätä
    Arvioi hyötyjä: “Miksi tämä kannattaa ottaa käyttöön”. Päätös oppimisympäristön käyttöönotosta. Sitoudu päätökseen ja tue oppimisympäristön käyttöönottoa. Ota huomioon myös resursointiin liittyvät asiat (työaika, hankinnat, tilat jne.) 
  • Vastuuta ja aikatauluta
    Kuka tai ketkä oppilaitoksessanne ovat sopivia ja osaavia viemään kehittämistoimenpiteitä eteenpäin? Millä aikataululla oppimisympäristö otetaan käyttöön?
  • Tiedota ja tue
    Tiedota heti päätöksen jälkeen koko työyhteisöä ja huolehdi viestinnästä koko prosessin ajan. Ole kiinnostunut oppimisympäristön käyttöönoton vaiheista, kuuntele ja tue kentän toimijoita oppimisympäristön käyttöönotossa. 
Millaista osaamista opetus- ja ohjaushenkilöstö tarvitsee, jotta voidaan mahdollistaa opiskelu ajasta ja paikasta riippumatta?

Täältä löydät konkreettisia vinkkejä ohjausprosessien sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ohjausosaamisen kehittämiseen.


Opetus- ja ohjaushenkilöstö

Suosittelemme, että opetus- ja ohjaushenkilöstö

  • vahvistaa omia digitaitojaan sekä uskallusta ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla
  • kehittää tiimityötaitojaan


Osaamisen vahvistamisen vinkkilista

Tekoälyosaaminen:

Someosaaminen:

  • OSAOn somekoulutuksen materiaalit

Digitaaliset alustat:

 

Oppilaitosjohto

Suosittelemme, että oppilaitos 

  • tarkastelee rakenteellisia esteitä tutkinnon osien integroimisen mahdollistamiseksi joustavammiksi. 
  • kartoittaa kokonaiskuvan käytettävistä digitaalista työkaluista (esim. digimaisema).
  • määrittelee opettajien digiosaamisen vähimmäistason.
  • kannustaa opetus- ja ohjaushenkilöstöä täydennyskoulutukseen. 
Miten voimme mahdollistaa työelämän uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymisen? (win-win)
  1. Yritysten ja työelämän edustajien on vaivatonta ottaa yhteyttä oppilaitokseen: kertoa työelämän tarpeista sekä ideoida ja kehittää toimintaa yhdessä oppilaitoksen kanssa. 
  2. Oppilaitos resurssoi työelämäkoordinaattoreita, jotka edistävät oppilaitoksen työelämälähtöisyyttä, verkostoituvat ja viestivät oppilaitoksen suuntaan työelämän osaamistarpeista.
  3. Yhteistyössä luodaan osaamisenkehittämisen foorumi, johon osallistumisesta molemmat osapuolet hyötyvät. 
  4. Opiskelijat pystyvät hankkimaan osaamista työelämän osoittamilla toimeksiannoilla. 
Lähteet

8Käsitteet

Henkilökohtaiset oppimispolut

HOKS
Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan yksilölliset suunnitelmat esimerkiksi tavoiteltavasta tutkinnosta, uuden osaamisen hankkimisen tavat ja sisällöt, yksilölliset ohjaus- ja tukitoimet, sekä urasuunnitelma. 

Polku
Jokaisella opiskelijalla on oma yksilöllinen tiensä, jonka varrella kerätään osaamista niin perinteisestä opetuksesta kuin esimerkiksi työelämän oppimisympäristöistä ja vapaa-ajan oppimisympäristöistä. Yksilöllisen oppimispolun voi rakentaa aikaisemman osaamisen päälle, oppilaitokset tarjoavat erilaisia valmiiksi rakennettuja oppimispolkumahdollisuuksia ja polun mutkat ja risteykset tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia kerryttää omaa osaamista. 

Yto
Yhteiset tutkinnon osat (yto) sisältyvät kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Niillä varmistetaan työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot sekä yhtäläiset valmiudet jatko-opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen. 

Osaamisperusteisuus
Osaamisperusteisuudella tarkoitetaan työssä ja jatko-opinnoissa tarvittavaa ja määriteltyä osaamista, joka on kuvattu ammatillisten tutkintojen ja koulutusten perusteiden ammattitaito- ja osaamisvaatimuksina. Sen lähtökohtiin kuuluu opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja opiskelijan lähtötilanteen selvittäminen ja näiden pohjalle rakentuvan henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnittelu. Aikaisemmin hankittu osaaminen ei ole sidottu paikkaan tai aikaan.

Osaamisen tunnistaminen
Opiskelijan aikaisemman osaamisen ja tietojen selvittäminen ja tunnistaminen esimerkiksi opiskelijan toimittamien todistusten perusteella, jotta koulutusta voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti puuttuvan osaamisen hankintaan.

Osaamisen tunnustaminen
Aikaisemmin kertynyt osaaminen tunnustetaan osaksi suoritettavaa tutkintoa, jolloin aikaisempi osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita. Osaamisen tunnustaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai pelkästään osan tutkinnon osasta.

Mukauttaminen
Osaamisen arvioinnin uudelleen tarkasteleminen, mikäli opiskelija ei edes erityisen tuen avulla saavuta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita.

Erityinen tuki
Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee säännöllistä tukea opinnoissaan oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Opintojen erityisellä tuella pyritään siihen, että opiskelija pystyisi saavuttamaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.
Oppilaitokset

Osaamiskeskus
Osaamiskeskus toimii oppilaitoksen sisällä sekä perinteisenä oppimisympäristönä että ohjauksen ja henkilökohtaistamisen keskuksena, mahdollistaen opintojen joustavan edistämisen ja henkilökohtaiset oppimispolut. Siellä voidaan lisäksi hyödyntää e-materiaaleja ja -oppimisympäristöjä, joiden käyttöön osaamiskeskuksesta saa tukea.  

Yrittäjyyden oppimisympäristö
Yrittäjyyden oppimisympäristön tavoitteena on aktivoida ja koota yhteen yrityselämän, yhteistyötahojen, yrittäjyys- ja työllisyyspalveluiden sekä oppilaitos- ja hankeyhteistyön verkostot ja palvelut. Oppimisympäristö vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyysopintoja, -osaamista ja -asennetta, ja tarjoaa valmiuksia työelämään.

Oppimisympäristö
Fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen ympäristö, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu.

Työelämä

Oppisopimus
Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Oppisopimuksella opiskelija voi opiskella koko ammatillisen tutkinnon tai sen osia ja sopii määräaikaisen työsopimuksen työnantajan kanssa. Oppisopimuksella voi suorittaa minkä tahansa ammatillisen tutkinnon.

Koulutussopimus 
Kirjallinen määräaikainen sopimus osaamisen hankkimisesta työpaikalla käytännön työtehtävissä. Koulutussopimus voi koskea yhtä tai useaa osaa tutkinnosta. Opiskelija ei ole työsuhteessa, jonka takia hänelle ei makseta palkkaa.

Laajennettu työpaikalla tapahtuva oppiminen
Laajennetussa työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa työssäoppimisen kaikkia osa alueita laajennetaan: työssäoppimisen määrä ja aika, ohjaus ja tuki, oppimisympäristöt ja työpaikalla opittavat sisällöt. 

Digitaaliset ja virtuaaliset oppimisympäristöt

Digitaalinen oppimisympäristö
Oppimisympäristö, joka on saavutettavissa jollakin verkkoalustalla internetin välityksellä, usein ajasta ja paikasta riippumatta.

S2 
S2 eli suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä. S2-opetuksella on suomen kielen tuki- ja erityisopetuksesta erilliset tavoitteet, sisällöt ja arviointikriteerit.

Moodle
Digitaalinen oppimisympäristö, jota voi käyttää yksinkertaisimmillaan materiaalipankkina, mutta myös suorittamaan tehtävä, seuraamaan edistystä ja keskustelemaan toisten käyttäjien kanssa. Moodlea käytetään kurssien suorittamiseen, joko vapaasti liittymällä tai kirjautumalla kurssiavaimella.  

aoe.fi
Avointen oppimateriaalien kirjasto, palvelu, jossa voi hakea, löytää ja tallentaa erilaisia digitaalisia oppimateriaaleja. Kaikki koulutusasteet kattava valtakunnallinen palvelu on vapaasti ja maksutta opettajien ja oppijoiden käytettävissä.

VR
Virtuaalitodellisuus (eng. virtual reality) tarkoittaa teknologian avulla luotua keinotekoista ympäristöä, joko mallintamalla todellisuutta tai luomalla täysin kuvitteellinen ympäristö. 

AR
Lisätty todellisuus (eng. augmented reality) viittaa kuvaan tai ympäristöön, johon on tietokonegrafiikalla luotu elementtejä, jotka ovat tarkasteltavissa esimerkiksi älypuhelimen näytön kautta. 

XR
Englanniksi extended reality, viittaa ympäristöön, jossa todelliset elementit yhdistetään tietokoneilla luotuihin elementteihin. Käsitettä voi käyttää yläkäsitteenä virtuaalitodellisuudelle ja lisätylle todellisuudelle. 

IoT
Internet of Things eli esineiden internet on järjestelmä, jossa teknilliset laitteet siirtävät automaattisesti tietoa tai niiden toiminnan seuraaminen on mahdollista etänä.

Verkkokurssi
Opiskelukokonaisuus, joka suoritetaan verkkoalustalla, joko itsenäisesti, ohjatusti tai osana perinteistä lähiopetusta. 

Hybridi 
Hybridillä tarkoitetaan joidenkin asioiden sekoitusta. Esimerkiksi hybridiopetuksella viitataan opetukseen, jossa yhdistyy lähi- ja etäopetus: osa osallistujista on paikan päällä ja osa etäyhteydellä.  

Simulaatio
Oppimistilanne, jossa todellisuus on jäljitelty mahdollisimman tarkasti. Simulaatiossa voidaan opetella vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaitoja turvallisesti. 

Yto
ks. yllä

Vapaa-ajan oppimisympäristöt

Opinnollistaminen
Työpajoilla tai työvaltaisissa ympäristöissä kertyneen osaamisen tunnistaminen, vertaaminen ammatillisen tutkinnon perusteisiin ja dokumentointi. 

Osaamisperusteisuus
ks. yllä

Yhteisöllisyys ja osallistaminen

Yhteisöllisyys
Sosiaalisten suhteiden muodostama kokonaisuus, joka voi olla sekä paikka, esimerkiksi oppilaitos, että aihe, esimerkiksi ammattikunta. Yhteisöllisyyden tunteeseen liittyy kuuluminen kyseiseen yhteisöön, tunne omista vaikutusmahdollisuuksista ja merkityksellisyydestä osana yhteisöä. 

Osallistaminen
Toimi tai prosessi, joka tekee osalliseksi ja aktivoi. Osallistamista voidaan tehdä ennen kaikkea suunnittelussa ja päätöksenteossa, jolloin osallistettavien ääni kuuluu niissä paremmin.

Hyvinvointi ja elämänhallinta

Hyvinvointi
Hyvinvoinnilla viitataan yksilön subjektiiviseen näkemykseen omasta ja läheisten elämänlaadusta, ja siihen kuuluu fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mutta myös esimerkiksi yhteisöllisyyden tunne, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaaliset suhteet.

Elämänhallinta 
Kyky vaikuttaa omaan elämään, sen eri osien tasapainoon ja elämän kulkuun liittyviin päätöksiin. Elämä nähdään mielekkäänä ja sitä on mahdollista suunnitella. 

Koulupudokkuus
Oppilaat ja opiskelijat, jotka keskeyttävät koulunkäynnin tai opinnot ennen oppivelvollisuuden tai koulutuksen päättymistä tai eivät ole sen aikana suorittaneet koko oppimäärää. 

Syrjäytyminen
Yksilön joutuminen tilanteeseen, jossa hän jää ennen kaikkea sosiaalisesti ulkopuolella jostakin yhteisöstä, eikä kykene osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin. Termillä viitataan usein tilanteeseen, jossa yksilö on jäänyt sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle, mutta syrjäytyminen voi olla seurausta myös mielenterveysongelmista, köyhyydestä tai alkoholisoitumisesta.

Ohjaus ja uusien innovaatioiden kehittäminen

Ohjaus
Ohjaus on kaikkien kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevien yhteistä työtä, joka edistää opiskeluvalmiuksia, opintojen sujumista, sekä tuetaan yksilöä kokonaisvaltaisesti elämän, koulutuksen ja työn näkökulmasta.

Innovaatio 
Uusi tai paranneltu tuote tai toimintamalli, joka erottuu merkittävästi aikaisemmista tuotteista tai toimintamalleista. Esimerkiksi oppimisympäristöjen kehittäminen yritysten tarjoaman lisätyn todellisuuden avulla. Innovaatiot voivat yhdistää oppilaitokset, opiskelijat, yritykset ja työelämän, mahdollistaen sujuvamman siirtymisen opinnoista työelämään.

Jatkuva oppiminen

Jatkuva oppiminen
Ajatus siitä, ettei oppiminen ole rajattu vain muodolliseen koulutukseen, vaan se jatkuu työelämässä läpi elämän ja tapahtuu kaikkialla, myös vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Jatkuvaan oppimiseen kannustetaan esimerkiksi avointen ja joustavien itseopiskelumahdollisuuksien kanssa.

Tutkintotavoitteinen
Opiskelu, joka johtaa tutkintoon. 

Täydennyskoulutus
Osaamisen kehittämiseen ja/tai lisäämiseen tähtäävä opintojakso tai koulutus

Lähteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö, minedu.fi

Opetushallitus, oph.fi

ePerusteet, eperusteet.opintopolku.fi

Kielitoimiston sanakirja, kielitoimistonsanakirja.fi

opintopolku.fi

Sitra, sitra.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi

Tilastokeskus, stat.fi

https://www.oppisopimus.fi/